akateeminen kysymys?

akateeminen kysymys?
yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta
(toim. tuukka tomperi)

Ks. kirja Vastapainon sivuilla.

SISÄLLYS

Tuukka Tomperi: Akateemisia kysymyksiä esipuheen muodossa

I TUNNELMAKUVIA
Antti Salminen: Fragmentteja murroksesta
Suvi Ronkainen: Universitas 2010 -juhla: Kuohuviinistä (auto)etnografiaa

II KOKEMUKSIA, POLKUJA JA SATTUMIA
Heikki Patomäki: Yliopisto konkreettisena utopiana: kokemuksia Turusta Nottinghamiin ja Helsingistä Melbourneen
Emilia Palonen: Yliopistouudistus periferiassa
Jussi Pakkasvirta: Kun Universitatis muuttui projektiksi
Juha Suoranta: Alamaisten elämää

III VANHA JA UUSI YLIOPISTO
Oili-Helena Ylijoki: Yliopiston lumo
Päivi Naskali: Uusi häpeän yliopisto
Leena Koski: Yliopiston sisäisen järjestyksen muutos
Jussi Vähämäki: Tietopaja
Matti Vesa Volanen: Yliopisto 3.0

IV LAKI LÄHIKUVASSA
Tuukka Tomperi: Yliopistolaki taustoineen. Koulutuspoliittinen tarkastelu
Martina Reuter: Haave strategisesta ohjauksesta
Thomas Wallgren: Yliopiston autonomian kaventaminen

V LOPUKSI: NIIN SE KÄY
Petri Koikkalainen: Yliopistouudistus poliittisen tahdon ilmentymänä

Julkistamistilaisuus

Symposio / Julkistamistilaisuus 26.11.
Kasvatustieteen päivillä

AKATEEMINEN KYSYMYS?
Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta

Torstai 26.11. klo 18.00–19.00
Tampereen yliopisto, Päärakennus ls. A2b

Kustannusosuuskunta Vastapaino julkistaa kirjan Akateeminen kysymys? Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta (toim. Tuukka Tomperi).

Tilaisuudessa kirjaa kommentoi professori Teivo Teivainen (HY).
Mukana vapaassa keskustelussa kirjan kirjoittajia.

Tilaisuus on kaikille avoin ja keskusteluun kannustetaan.
Tervetuloa!

Kirjan esittely

Mikä on yliopiston tehtävä? Kehitellä ”osaamislähtöisiä kilpailuetuja” yrityksille? Täsmäkouluttaa akateemisia ammattilaisia suhdanteiden mukaan muuttuviin tarpeisiin? Uuden yliopistolain taustoja tutkailtaessa tältä näyttää.
Keväällä 2009 uudesta yliopistolaista kamppailtiin näkyvästi. Kritiikin aktiiveja olivat opiskelijat, jotka kokoontuivat protestoimaan ja omaksuivat kekseliäitä vastarinnan keinoja. Henkilökunta pysytteli enimmäkseen passiivisena, vaikka kiistellyt aiheet koskettavat henkilökunnan työoloja, -ehtoja ja tulevaisuutta vielä enemmän kuin opiskelijoiden asemaa.
Uudistuksen ristiriitainen vastaanotto kertoo railoista yliopistojen sisällä. Innovaatio-ajattelulle ja kaupalliselle tutkimus- ja kehitystyölle ei monien näkökulmasta ole realistisia vaihtoehtoja kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Toiset vastustavat tutkimuksen ja opetuksen yhteiskunnallisen arvon katsomista näin lyhytnäköisesti ja kapeasti.
Tutkimus ja korkeakoulutus eivät ole irrallisia saarekkeita taloudellisten voimien ja uusliberalismin hengen ohjailemassa ajassa. ”Tehostaminen” ja ”kehittäminen” ovat tuttua puuhaa koko yhteiskunnassa: työelämässä, koululaitoksessa, terveyden- ja vanhustenhuollossa. Kenen hyödyksi ja miten sitä tehdään? Millaista elämää tavoittelemme ja millaisia yhteiskunnallisia, teknisiä ja ekologisia ratkaisuja se edellyttää? Tarvitaanko yliopistoja yhä yhteiskunnan kriittiseen itsearviointiin ja kulttuurin luovaan uudistamiseen?
Yliopistojen tulevaisuus ei ole vain akateeminen kysymys. Se koskettaa perustavalla tavalla yhteiskunnan ja kulttuurin suuntaa. Miksi yliopistolakia vastustettiin? Miksi yliopistojen tulevaisuudella on merkitystä koko yhteiskunnalle? Ajankohtaisessa keskustelukirjassa tutkijat kirjoittavat aiheesta niin kokemustensa kuin tutkimustensakin kautta.